- Onko kukaan meistä oikeesti ees lukenu tät kirjaa?
- Se meni jotenkin niin että siin oli lintuhäkki, oli olevinaan jotenkin tosi olennaista et se oli ruostumatonta terästä ja vittu en mä sitä jaksanu lukee ku siin oli monta aukeamaa vaan selitetty pelkästään sitä et millasesta teräksestä se on tehty ja sit skippasin sen ekan osan kirjaa oikeestaa kokonaan --
- Joo mut luitko sä sen jälkeen sitä ku se tyttö sulki ittesä sen häkin sisää?
- Joo mut emmä tajunnu siit vitun mitää, hirvee darra muutenki, pelkäsin et delaan.
- Vitun idiootti, se oli koko kirjan pointti, se miten se lukitsi ittesä sinne, heitti avaimet partsilta alas ja jäi oottaa että delais, se miten vuorokaudet rapisi ja talvi kylmeni ja sit alkoi sataa lunta, se oli mun mielestä itse asiassa tosi kaunista, miten se vaan vapisi ja ootti että kuolis, laski kylkiluitaan ja sitten se ei enää ollu varma montako niitä oli. Ja samal parvekkeelle sato koko ajan lisää lunta. Siin oli tosi siististi kuvattu ku se tyttö muuttu kuollessaan samaksi jääksi ku häkin teräksiset pinnat, hiukset huurtui hopeisiksi ja silmät kirkkaiksi ihan niinku ois terästä itekin, ja miten se koki vaan tulevansa vahvemmaksi --
- No hyvä että ees sä oot lukenu tän, voitki tehä koko ryhmätyön ni muiden ei tarvi vaivautuu --
- No joo muuten helvetin hienoo mutten ehtiny lukee sitä loppuun, kirja oli tiiliskiven paksunen ja toisin ku sulla, mulla oli muutakin tekemistä, oon derivoinu koko viikon enkä vieläkää oo varma pääsenkö matikan seiskakurssista läpi --
- Turpa kiinni molemmat. Meil alkaa tunti ihan just eikä olla saatu mitään aikaseks. Ite luin vaan vikan osan ja googletin muut. Se loppu oli vaan paskanjauhantaa vuosikymmenen kylmimmästä talvesta ja korkeista nietoksista ja tytöstä jonka oma kunnianhimo ja tahdonvoima tappoi sen. Ja sitten satoi taas lunta. Helvetti soikoon kuinka monta eri tapaa tässä kielessä onkaan kuvata lunta.
- Kerrottiinks siin lopussa sit et miks se teki itelleen niin?
- No ei.
- No mitä vittua.
- Siis se loppui siihen kun tuli kevät. Viiskyt sivuu lyijynharmaan pilvipeitteen rakoilemisesta ja sitten safiirinsinisen taivaankannen sielunelämästä ja muuta yhtä epäolennaista, en tajuu miten jaksoin lukee sitä, mun mielestä lumet suli ja sillä siisti, ei tarvi ylimäärästä draamaa siihen. Lumet suli, parvekkeella lintuhäkki oli yhä sitä samaa kirkasta terästä ynnä muuta kaunista. Tytön ruumis oli kadonnut. Kolme takorautasta miekkaa ilmestyny tyhjästä tilalle.
- Just, kirjotan ite kännissäki paremman.
- Mitä täs nyt pitäs analysoida?
- Jos me vaan katotaa Wikipediasta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti