2006
666. tapa päästä paratiisiin on tulla pelastetuksi
Onko tyhjentyneillä heliumilmapalloilla paha olo
kun ne eivät enää lennä
vai pelkäävätkö ne, pelkäämmekö me, muuten vain
sitä mitä meille käy jokaisessa kärsivässä runossa kun
jumaliemme silmien edessä,
yksi kerrallaan,
one by one we'll die
Ja vaikka me saisimme lääkkeemme, emme jaksa ottaa niitä sillä
elämä on toivoa täynnä vain joissakin muissa runoissa
ja minä odotan, nukun silmät auki
jotta minutkin ymmärrettäisiin pelastaa tältä kamalalta,
meitä kaikkia vainoavalta,
tyhjentymiseltä
2007
Koskaan
Lakanoissa valkoisen lumen
Kattona tyhjä tähtitaivas jonka tähdistä tunnistan vain
100 erikokoista otavaa ja yhden pohjantähden
Joskus tunteettomuus voi tehdä hulluksi
Silloin se on pahempaa kuin särkynyt sydän tai rakastunut sielu
Keksin tekosyitä jotta voisin vaipua itsesääliin
tekosyiden lopulta muuttuessa todeksi
annan itselleni viimeinkin luvan vaipua itsesäälin suolaisiin kyyneliin
On ihanaa tuntea muutakin kuin tyhjyyttä
Hiljaisuudessa paketoin itselleni joululahjaksi
kultaisen sydämen ja tähtikartan
Ehkä viimeinkin löytäisin sen oikean otavan
niiden kaikkien seasta
2008
Päivä, joilloin luusi vielä paranivat itsekseen, kuuluu menneisyyteen
Katkaisin väsymyksen kierteesi
kolmeensataankuuteenkymmeneenviiteen nilkkaan
joista yksikäään ei näin uutena haise loppuunpalamisen savulle,
elämäallergioille
Hetken jokaisessa nuppiluussa kimaltelee uusien vuosien viemä
vauvaihon tuoreus
kunnes päivien edetessä varpaisiin vain
atooppinen iho, väsymyksen murtamat luut ja palohaavat
joita uuden vuoden raavinta syventää, pohkeista rintalastan läpi,
elämäallergioiksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti