29 toukokuuta 2014

Ei koskaan huoneita

Kuljen pitkiä pimeitä käytäviä
muistojen täyttämiä jatkumoita
sameiden vesien peittämiä kynnyksiä.

Hukkaan itseni päiviin jotka olin jo unohtanut
tehtyihin valintoihin joita en enää voi muuttaa
päätöksiin joiden seurauksia en halunnut muistaa.

Löydän aina uusia käytäviä;
kipuja joita en ennen tuntenut
sisälleni elävältä haudattuja suruja
tuhkattuja jäänteitä elämästä.

Näen pelkkiä sameita vesiä
aina jatkuvia pitkiä pimeitä käytäviä
en koskaan tulevaisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti