24 maaliskuuta 2014

Sumumieli

Puiden paljaat oksat tuulessa
harmaa ja sumuinen maa ikkunani takana
kylmyys joka koskettaa sormiani muttei vielä sydäntäni.

Jos osaisin, piirtäisin routaisen maan ääriviivat paperille;
mäntyjen juurakot huurteessa,
koivujen kelmeät kaarnat tihkusateessa.
Tältä näyttää odotus, tältä näyttää melankolia
juuri ennen kuin tyhjyys koskettaa sydäntä.

Jos osaisin, piirtäisin suruni ääriviivat paperille
mutta kylmyys on jo kovettanut sormeni, ne ovat
tyhjät ja paljaat koivunoksat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti