Suomuja käsistäni

Vuosi lähdöstäsi;

voin yhä kuulla äänesi äärettömien vesien takaa,

muistaa sinut enemmän kuin todellisena.

Ilman verkkojasi Pyhäjärvi ei enää koskaan ole minulle sama.

Muistan veneesi järvellä; muistan kalojen suomut käsissäni,

muistan viimeisenä päivänäsi putsaamiesi lakkojen maun kakussa;

muistan sinut.

Toisinaan ikävä helpottaa, toisinaan muistan äänesi selkeänä,

silloin itken etsiessäni nimeäsi puhelimen muistista,

itken etsiessäni kuoleman tarkoitusta, kasvojasi valokuvista,

itken etsiessäni tuoksuasi muistoistani, suomuja käsistäni.


*
mummolle.