Alkusyksyn sumuinen Pyhäjärvi
niin monena vuonna verkkosi siellä
veneesi järvellä
Niin nopeasti kaikki tapahtui:
kuin sumun haihduttua päivän myötä
voisi nähdä sinun vielä soutavan rantaan
kuin kätemme perattavien kalojen suomuissa yhä
Niin nopeasti elämä antaa ja elämä ottaa
että voi tuntea käsissään vielä suomuja
ja verkoissa yhä haistaa sinun läsnäolosi
ja sitten verkot lasketaan viimeisen kerran
*
Mummon muistolle.
Älyttömän kaunis ja onnistunut. <3
VastaaPoistatämä oli hirmu kaunis! koskettava eikä kovin kulunut kielikuviltaan, vaikka aihe on universaali ja aina läsnä.
VastaaPoista